Alumnien tarinoita
Kemian tekniikan korkeakoulu antaa hyvät valmiudet työelämään. Yritysjohtaja, kansanedustaja, dekaani ja tuotepäällikkö kertovat tarinansa.
Hyvässä porukassa
Kemiran tuoteturvaorganisaatiota johtava Ilkka Pollari oppi opiskeluvuosinaan paljon – varsinkin luentojen ulkopuolella.
Miksi hait tähän kouluun ja mitä täällä opit?
Kemian osasto oli kohdallani onnekas kakkosvaihtoehto. Hankalissa tilanteissa olen monta kertaa lohduttanut itseäni miettimällä, millainen elämäni olisi, jos olisinkin päässyt teknillisen fysiikan osastolle.
Diplomi-insinöörille on mielestäni tärkeintä oppia laajaa näkemystä, ratkaisukeskeisyyttä ja yhteistyötä. Näissä onnistuin hyvin.
Mihin lähdit valmistumisesi jälkeen ja miten päädyit nykyiseen työpaikkaasi?
Tehdassuunnittelun suunnittelutehtävän jatkoksi Kemiralta järjestyi kesäharjoittelupaikka, seuraavana kesänä DI-työpaikka ja heti armeijan jälkeen ensimmäinen pysyvä työpaikkakin. Olen työskennellyt samassa yrityksessä koko urani, yhteensä noin 34 vuotta. Olen edennyt prosessi- ja laitossuunnittelusta projektipäällikkyyksiin, markkinointiin, muurahaishappoliiketoiminnan johtoon, tutkimuskeskuksen johtoon, ja viimeisimpänä patenttiasioiden ja tuoteturvaorganisaation johtoon. Minulla on ollut myös kolmeen otteeseen mahdollisuus olla pidemmillä ulkomaankomennuksilla, mistä olen onnellinen.
Mistä täällä oppimastasi on eniten hyötyä nykyisessä työssäsi ja miksi? Ja oletko ollut tekemisissä opiskelupaikkasi tai opiskelutovereidesi kanssa valmistumisen jälkeen?
Pidän Polyteknikkojen Kuorossa, Kemistikillassa, KK=Circuksessa ja Paineenpäästäjissä oppimiani asioita tärkeämpinä kuin päähäni aktiivisesta vapaa-ajasta huolimatta tarttunutta kemian ja kemian tekniikan oppia. Olen aina ollut innolla mukana hyvissä porukoissa luomassa uutta ja osallistunut erilaisiin projektitehtäviin, ja tähän kaikkeen 1970-luvun Otaniemi loi mainiot edellytykset. Kemian tekniikkaan pääsin sisälle vasta teollisuudessa, ja varsinaisista kemian ongelmista olen aina selvinnyt kysymällä rohkeasti minua viisaammilta.
Kemirassa on aina ollut paljon opiskelutovereitani, kuten myös laajemmin yritysmaailmassa ja yhteiskunnassa, ja työelämässä on aina helppoa verkottua nimenomaan heidän kauttaan. Olen toiminut TKK:ssa ja Aallossa mentorina ja silloin tällöin myös innovaation ja vesiteknologian saarnamiehenä. Kemian vuonna 2011 toin Otaniemeen kirjoittamani ja Helsingin yliopiston kemian opettajaopiskelijoiden esittämän näytelmän A.I. Virtasesta. Vuodesta 2010 alkaen olen järjestellyt kansainvälisen Millennium Youth Campin ”Vesiryhmän” ohjelmaa myös Aallon väen kanssa.
Terveisesi Kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijoille?
Olkaa hyviä ja rohkeita!
Ilkka Pollari
DI 1981
Kaivosalueen kasvatista kansanedustajaksi
Marjo Matikainen-Kallströmille tutkinto on ajokortti elämään. Se taskussa uskaltaa yllättävillekin poluille.
Miksi hait tähän kouluun?
Elin lapsuuteni ja nuoruuteni kaivosalueella. Tunsin alan ja tuotteet, mutten tuntenut teoriaa ja halusin oppia lisää. Siksi silloinen Vuoriteollisuusosasto oli luonnollinen valinta.
Mihin lähdit valmistumisesi jälkeen ja miten päädyit nykyiseen työpaikkaasi?
Tein opiskeluihin liittyvät harjoittelut Ruotsissa Ovakolla, kuumavalssaamolla ja kovakromaamolla. Diplomityöni tein Nesteen Sköldvikin jalostamolla korroosioyksikössä. Valmistuttuani minut rekrytoitiin IVO:n ydinvoimayksikköön metallurgiksi, ja kun Posiva perustettiin, minut palkattiin sinne.
Politiikkaan ajautuminen oli yhteensattumien summa. Valmistuin 90-luvun laman aikana ja lähdin mukaan työmarkkinapolitiikkaan. Minut valittiin kaksi kertaa europarlamenttiin, ja nyt menossa on kolmas kauteni eduskunnassa. Samalla suoritin eMBA-tutkinnon rahoitus pääaineenani. Talous-, teknologia- ja energiakysymyksiin olen keskittynyt myös poliittisen urani aikana.
Mistä täällä oppimastasi on eniten hyötyä nykyisessä työssäsi ja miksi?
Loogisesta ajattelusta sekä tekniikan ja luonnontieteiden ymmärtämisestä. Laaja-alainen ajattelutapa on tärkeä, kuten myös opintojen aikana syntyneet verkostot.
Terveisesi Kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijoille?
Tutkinto on ajokortti elämään. Luonnontieteet ovat kaiken perusta, jolle on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Valmistukaa mahdollisimman nopeasti, mutta älkää unohtako opiskelijaelämää ja työharjoitteluita, ja jatkakaa työelämään oppimaan lisää!
Marjo Matikainen-Kallström
DI 1992
Itsestä kiinni
Dekaani Janne Laineen mielestä monipuolisella koulutuksella ja tilaisuuksiin tarttumisella voi päästä melkein minne tahansa.
Miksi hait tähän kouluun ja mitä täällä opit?
Minulla ei ollut selvää haaveammattia, mutta olin opiskellut lukiossa luonnontieteitä ja minua kiinnostivat myös tekniikka ja eri teollisuuden alat. Otaniemi oli siksi luonteva vaihtoehto – tosin pohdin myös Viikin elintarviketiedettä ja Kauppakorkeakoulua.
Opiskelin pääaineena puukemiaa ja sivuaineina kemian tehdassuunnittelua ja teollisuustaloutta, eli hankin monipuolisen koulutuksen. Toinen tärkeä asia, jonka opin opiskelujen aikana, oli vapauden ja vastuun tasapaino. En halunnut valita luentoja kaveriporukan mukaan, vaan opiskella omalla konseptilla. Vapaus edellytti vastuuta: koulussa sen saattoi vielä kantaa opettaja, mutta yliopistotasolla paine opiskelun sujumisesta oli vain itsellä. Kesätyöt teollisuudessa antoivat myös paljon; samoin se, että menin jo opiskeluaikana töihin puunjalostustekniikan laitokselle ja pääsin näin sisälle porukkaan.
Mihin lähdit valmistumisesi jälkeen ja miten päädyit nykyiseen työpaikkaasi?
Aloitin väitöskirjan tekemisen heti diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen ja jatkoin post doc -tutkijana Ruotsin Ytkemiska Institutetissa jo ennen väittelyä. Sitten viereinen Swedish Pulp and Paper Research Institute houkutteli minut tutkimuslabran vetäjäksi, ja työskentelin siellä paperikemia- ja selluloosatutkimuksen parissa viisi vuotta.
Palasin Suomeen 2001. Työskentelin ensin pari vuotta TKK:ssa vanhempana tutkijana ja vuonna 2003 aloitin määräaikaisena professorina. Vakinaiseksi professoriksi minut nimitettiin vuonna 2004. Kemian tekniikan korkeakoulun dekaanina aloitin tämän vuoden alussa.
Mistä täällä oppimastasi on eniten hyötyä nykyisessä työssäsi ja miksi?
Kemian alan yleissivistys on tietenkin ehdoton juttu. Vietin kolme ensimmäistä opiskeluvuottani kemistien porukassa, joten sain hyvät valmiudet kemiallista puunjalostusta silmälläpitäen. Tehdassuunnittelun ja teollisuustalouden kursseilla käsitellyt asiat, kuten prosessit, organisaation johtaminen ja rahoitus, ovat myös erittäin tärkeitä dekaanin työssä. Erästä merkittävää asiaa, eli luonnetta, ei kuitenkaan yliopistossa opita. Rohkaisisinkin kaikkia nuoria ajattelemaan, että koulutus ei yksin määrää tulevaisuutta vaan toimii vahvana pohjana, jolta voi ponnistaa melkein mihin tahansa. Minustakin olisi voinut tulla yhtä hyvin kemikaalimyyjä tai teollisuudessa toimiva tutkija. Eteen tulleet tilaisuudet ja niihin tarttuminen ovat kuitenkin tehneet minusta ensin professorin ja myöhemmin yliopiston johdon edustajan. Mahdollisuuksien kirjo on siis laaja.
Terveisesi Kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijoille?
Opiskelu kannattaa aina. Uskaltakaa tarttua tilaisuuksiin ja haasteisiin.
Janne Laine
DI 1991
Vain taivas on rajana
Halulla ja rohkeudella voi päästä minne tahansa, sanoo Kemian tekniikan korkeakoulussa opiskellut Trang Ly.
20 vuotta sitten Suomeen muuttanut Trang Ly on itsekin jo ponnistanut pitkälle. Paperi- ja pakkaustekniikan pääaineopinnot höystettyinä strategisen johtamisen sivuaineopinnoilla osoittautuivat toimivaksi kokonaisuudeksi, ja nyt hän työskentelee ison pakkausalan yrityksen tuotepäällikkönä.
”Meidän alallamme diplomi-insinöörit ovat hyvin työllistettyjä, eli tätä koulutusta arvostetaan”, Trang Ly kiittelee.
”Myös työharjoittelumahdollisuudet ovat todella hyvät, ja nykyisin kannustetaan yhä enemmän tekemään harjoittelu ulkomailla”, hän lisää.
Juuri kansainvälisyys oli yksi valintakriteereistä opiskelupaikan valinnassa. Kun myös tekniikka kiinnosti, valinta oli lopulta luonteva – eikä Trang Ly ole sitä joutunut katumaan.
”Iso osa opinnoista on englannin kielellä. Opiskelu on välillä itsenäistä, mutta toisaalta täällä tehdään myös paljon ryhmätöitä sekä oman että muiden koulutusohjelmien opiskelijoiden kanssa. Parasta on se, että kaikki puhallamme yhteen hiileen, eikä kaveria jätetä”, hän hymyilee.
Kenelle Trang Ly suosittelisi Kemian tekniikan korkeakoulua opiskelupaikaksi?
”Tänne kannattaa hakea, jos on kiinnostunut uuden keksimisestä ja kehittämisestä ja on valmis kansainvälisiin tehtäviin. Monikulttuurisille nuorille sanoisin, että opiskelu todellakin kannattaa, varsinkin Suomessa, missä opiskelu on ilmaista. Vain taivas on rajana: voi opiskella ja päätyä vaikka kuinka mielenkiintoisiin työtehtäviin, jos vain uskaltaa ja haluaa.”