Tutkimuksen huiput

Huippuluokan tutkimuksesta kertovat muun muassa ulkopuolisen, kilpaillun rahoituksen määrä sekä Suomen Akatemian huippuyksikkö, jossa on mukana kaksi Kemian tekniikan korkeakoulun tutkimusryhmää.

ERC-rahoitus

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) tukee uraauurtavaa tutkimusta kaikilla tieteenaloilla rahoittamalla huippututkijoiden työtä. Kilpailtua ERC-tutkimusrahoitusta on jaettu vuodesta 2007 lähtien, ja sen kokonaisbudjetti on 7,5 miljardia euroa vuosina 2007–2013. ERC Starting Grant myönnetään lahjakkaille nuorille tutkijoille oman tutkimusryhmän perustamiseen ja ERC Advanced Grant edistyneille huippututkijoille.

Kemian tekniikan korkeakoulun epäorgaanisen kemian professorille Maarit Karppiselle myönnettiin 2,4 miljoonan euron ERC Advanced Grant -rahoitus ajalle 2014 - 2018. Karppisen tutkimuksen tarkoituksena on kehittää uusia toiminnallisia hybridimateriaaleja, joissa yhdistetään orgaanisten ja epäorgaanisten materiaalien hyviä puolia ja näin luodaan ominaisuuksiltaan aivan uudenlaisia materiaaleja.

Käytännön sovellusmahdollisuuksia hybridikalvoille löytyy tulevaisuudessa muun muassa sensoreista, katalyyteista, kehittyvästä orgaanisesta elektroniikasta, uusista energiateknologioista ja erilaisista pinnoitesovelluksista.

Vieraileva professori Emma Master on saanut  European Research Councilin myöntämän ERC Consolidator grant -apurahan BHIVE (Bio-derived HIgh Value polymers through novel Enzyme function) -hankkeeseen.

Hankkeessa pyritään löytämään proteiineja ja entsyymejä, joilla on aiemmin tuntemattomia hyödyllisiä ominaisuuksia uusiutuvien luonnonvarojen, esimerkiksi lignoselluloosien, muokkauksessa ja prosessoinnissa.

Tutkijatohtori Michael Hummel on saanut European Research Councilin (ERC) Starting Grant -rahoituksen viisivuotiselle hankkeelle, jonka tavoitteena on pystyä valmistamaan puusta korkealaatuisia hiilikuituja. Edullisemmalle ja ekologisemmalle hiilikuidulle on kova tarve erityisesti autoteollisuudessa.

Tekesin isot strategiset tutkimusavaukset

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edellyttää isoilta strategisilta tutkimusavauksilta visionäärisyyttä, rohkeutta ja monialaisuutta. Lähtökohtana on visio uudesta haastavasta ratkaisusta, joka toteutuessaan loisi merkittäviä ja laaja-alaisia uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle sekä kasvattaisi Suomen vetovoimaisuuttaa osaajana.

Kemian tekniikan korkeakoulu on tällä hetkellä mukana kahdessa isossa strategisessa tutkimusavauksessa. Design Driven Value Chains in The World of Cellulose -hanke uudistaa puupohjaisen selluloosan hyödyntämistä. Tavoitteena on juurruttaa muotoilu ja muotoiluprosessit osaksi alan yritysten liiketoiminnan strategista kehittämistä ja luoda Suomesta brändi jalostettujen selluloosapohjaisten tuotteiden maana. Hankkeen vastuullinen johtaja Aalto-yliopistossa on kemian tekniikan korkeakoulun professori ja dekaani Janne Laine, mutta siihen osallistuu useita tutkimusryhmiä kemian tekniikan, perustieteiden ja taiteiden ja suunnittelun korkeakouluista. Aalto-yliopiston lisäksi hankkeeseen osallistuvat VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto. Tekes myönsi hankkeelle lähes kolmen miljoonan euron rahoituksen.

Helsingin yliopiston vetämässä 3i - Innovative Induction Initiative -hankkeessa tavoitteena on lisätä sydämen ja aivojen kykyä tuottaa uusia soluja omista kantasoluista suun kautta otettavilla lääkkeillä. Jos tämä toteutuu, sydänlihasvaurioiden ja aivosairauksien hoito mullistuvat kokonaan. Tutkimusavaus yhdistää Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan maailmanluokan monitieteisen osaamisen fysiikan, kemian, tekniikan, biolääketieteen ja lääketieteen aloilta. Aalto-yliopistosta mukana on kemian tekniikan korkeakoulun mikroteknologian tutkimusryhmää vetävä professori Sami Franssila. Tekes myönsi hankkeelle noin 4, 8 miljoonaa euroa.

Suomen Akatemian huippuyksikkö

Huippuyksikkö on korkeatasoinen tutkimus- ja tutkijankoulutusyksikkö, joka on alansa kansainvälisessä kärjessä.Yksiköitä rahoittavat kuuden vuoden ajan Akatemian lisäksi yksiköiden isäntäorganisaatiot ja joissakin tapauksissa myös yritykset.

Suomen Akatemia valitsi perustieteiden korkeakoulun professorin Olli Ikkalan johtaman Biosynteettisten hybridimateriaalien molekyylimuokkauksen tutkimusryhmän huippuyksiköksi vuosiksi 2014 - 2019. Kemian tekniikan korkeakoulusta huippuyksikössä ovat mukana professori Markus Linder ja professori Janne Laine tutkimusryhmineen.

Huippuyksikön hankkeessa kehitetään tulevaisuuden high-tech-materiaaleja sekä dynaamisia ja kompleksisia mallisysteemejä perustuen luonnon lähtöaineisiin, jotka muokataan ja tuotetaan biologisilla tuotantoprosesseilla. Tulevaisuuden teknologioissa uudistuvat lähtöaineet sekä ympäristöä ja energiaa säästävät prosessit tulevat olemaan keskeisiä, sillä näköpiirissä on öljypohjaisten materiaalien ja prosessien asteittainen korvaaminen bioteknisillä prosesseilla ja biologisilla materiaaleilla.

FiDiPro-professorit ja FiDiPro Fellow -tutkijat

FiDiPro – Finland Distinguished Professor Programme on Suomen Akatemian (SA) ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi määräajaksi Suomeen.Tekes myöntää rahoitusta myös post doc-vaiheen ylittäneiden huippututkijoiden, FiDiPro Fellow -tutkijoiden kutsumiseksi Suomeen.

Kemian tekniikan korkeakoulussa työskentelevät tällä hetkellä seuraavat FiDiPro-professorit ja FiDiPro Fellow -tutkijat:

Leonardus Lefferts, biotekniikan ja kemian tekniikan laitos, professori

Dominique Richon, biotekniikan ja kemian tekniikan laitos, professori

Orlando Jose Rojas Gaona, puunjalostustekniikanlaitos, professori

Emma Master, biotekniikan ja kemian tekniikan laitos,  Research Fellow

 

Tulosta Palaute

Sivusta vastaa: | Viimeksi päivitetty: 25.01.2017.